Värioppia

Martti Huttunen sanoo hauskasti mm. väriharmoniaopista seuraavasti: Väriharmoniaoppi perustuu eräiden värioppien kehittelijöiden haluun esittää värien keskinäiseen yhdistelyyn vastaavia lainalaisuuksia, joita löytyy musiikin maailmasta. Lähtökohtana on fysikalistinen värikäsitys… Värit pintaa syvemmältä, s. 179; Huttunen 1997

Kulttuuriset, psykologiset ja muut tekijät vaikuttavat henkilökohtaisiin värivaikutelmiimme. Jonkun ihmisen mielestä kaunis väri tai väriyhdistelmä saattaa jollekin toiselle olla jopa ahdistava. Musiikin maailmasta ”lainatut” käsitteet, harmonia ja riitasointu, kuvaavat eri ihmisten aistillista kokemusta eri värisoinnuista ja väriharmonioista.

Nykyään harmoniakäsitettä käytetään kaikissa tasapainoa kuvaavissa aihepiireissä, musiikin, ihmisten, värien, makujen ja muotojen välillä. Pieni ja hallittu riitasointu voi olla virkistävää ja vahvistaa muuten tylsää elämää tai sisustusta. Seppo Rihlama kutsuu vastavärin hallittua käyttöä ”piristäväksi mausteeksi” Värioppi kirjassaan.

Vaikka tietää ja osaa tunnistaa omat väritoiveensa, väriopin tuntemus voi kuitenkin auttaa halutunlaisen väritunnelmaan luomisessa ja ehkäistä vääränlaisia hankintoja.

Väriympyrä

Päävärit: Päävärejä ovat punainen, keltainen ja sininen

Päävärit

Välivärit: Välivärejä ovat päävärien välissä sijaitsevat oranssi, violetti ja vihreä. Välivärit muodostuvat pääväreistä.

Oranssi muodostuu punaisesta ja keltaisesta

Violetti muodostuu sinisestä ja punaisesta

Vihreä muodostuu keltaisesta ja sinisestä

Lähivärit eli rinnakkaisvärit: Lähiväreiksi kutsutaan värejä, jotka ovat väriympyrässä rinnakkain. Punaisen lähivärejä ovat violetti ja oranssi ja vastaavasti vihreän lähivärejä ovat sininen ja keltainen.

Vastavärit eli komplementtivärit: vastavärit ovat värejä, jotka sijaitsevat väriympyrässä vastakkain. Vihreän vastaväri on punainen, keltaisen vastaväri on violetti ja sinisen vastaväri on oranssi.

Värisävyt, valkoinen ja musta

Sisustuksessa puhtaita värejä käytetään harvoin sellaisenaan kovin laajoina pintoina. Kirkkaat ja puhtaat värit voivat olla hyvinkin ärsyttäviä. On kuitenkin tutkittu, että usein lapset ja iäkkäät ihmiset pitävät kirkkaista väreistä. Iäkkäillä mieltymys kirkkaisiin väreihin saattaa johtua niiden paremmasta havaittavuudesta näkökyvyn heikentyessä, mutta kirkkaiden värien on todettu myös piristävän.

Erilaiset värimieltymykset eivät kuitenkaan tee meistä lapsiin tai iäkkäisiin rinnastettavia, ihmiset ovat onneksemme erilaisia kaikkine mieltymyksinemme. Itselläni värimieltymykset vaihtuvat jonkin verran muutoksen tarpeesta tai aiemmista ylilyönneistä syntyneistä vääristä valinnoista. Puhtaista väreistä en pidä omassa sisustuksessa. Voimakkaat värit tekevät levottomaksi, liian värittömät harmaat sävyt vastaavasti lamaannuttavat ja masentavat.

Puhdas väri on väri, jossa ei ole seassa mustuutta, valkoista tai vastaväriä

Likaisiksi väreiksi kutsutaan harmaalla sävytettyjä sameita värejä.

Murretut värit syntyvät kun puhtaisiin väreihin sekoitetaan vastaväriä tai mustaa.

Sävy sanaa käytetään usein kun puhutaan väreistä, jotka eivät ole selvästi mitään väriympyrän pää- tai välivärejä. Esim. keltaoranssi, violetinsininen, vihreänturkoosi.

Kuinka näemme värit

Valkoinen ja musta eivät ole väriopillisesti ajateltuna värejä. 

Pinta, joka heijastaa kaikkia valon aallonpituuksia, näyttää valkoiselta. 

Pinta, joka absorboi (imee) kaikki valon aallonpituudet, näyttää mustalta.

Pinta tai materiaali, jonka näemme esim. oranssina, heijastaa ainoastaan oranssia vastaavaa valon aallonpituutta ja imee kaikkia muita värejä vastaavat valonsäteet.

Väriharmoniat

Väriopista puhuttaessa pitäisi kai käyttää tarkempaa nimitystä, sävyharmonia.

Martti Huttunen toisaalta kuvaa väriharmoniaa seuraavasti: Väriharmonia kuvaa sellaisia henkilökohtaisia positiivisia tuntemuksia, joita voi syntyä värien tarkoituksenmukaisesta käytöstä tai keskinäisestä rinnastamisesta. Värit pintaa syvemmältä, s. 179; Huttunen 1997

Väriopillisesti sävyharmoniat luokitellaan erilaisten sävy-yhdistelmien mukaisesti

Yksisävyharmoniassa käytetään ainoastaan saman sävyisiä värejä. Esim. vihreän sävyt. 

Mikä on sammaleenvihreä?

Yksisävyharmonia

Lähisävyharmoniassa käytetään lähivärejä kuten esim. vihreää, sinistä ja näiden väliin jääviä turkoosinsävyjä, sinivihreitä ja vihreänsinisiä sävyjä sekä niiden eri valoisuusasteita.

Lähisävyharmonia

Keskussävyharmoniassa käytetään värejä, joilla on yhteinen keskussävy. Esim. punaisesta oranssiin ja punaisesta violettiin vaihtuvat värisävyt.

Keskussävyharmonia

Vastasävyharmoniassa käytetään vastavärejä ja niiden eri sävyjä. Esim. punaisen ja vihreän eri sävyjä.

Kuvassa alla on Tikkurilan Symphony värikartasta kuvattuja sävyjä, värinumerot eivät vastaa todellisia värejä.

Vastasävyharmonia

Vastasävyjä (vastavärejä) ei kannata käyttää yhtä suurina pintoina, eikä puhtaina väreinä lainkaan suurina pintoina.

Riitasointu eli disharmonia syntyy silloin, kun vastavärejä käytetään yhtä suurina ja liian puhtaina väreinä rinnakkain.

Riitasointu

Riitasointu vähenee värikylläisyyden vähentyessä.

Murretut ja vaalennetut vastavärit

Totaalisesta- eli yleisharmoniasta sanotaan että se on hankalin toteuttaa onnistuneesti, mutta esimerkiksi kesäisessä luonnossa on lukematon määrä yhteensointuvia väriyhdistelmiä. Lähisävyt ovat harmoniassa vastavärien kanssa. 

Totaalinen väriharmonia

Luonnossa värit ovat yleensä murrettuja ja värien valoisuus ja tummuusasteet vaihtelevat sopusoinnussa muun ympäristön kanssa. Vihreät puiden lehdet, neulaset ja muut kasvit ovat jo itsessään murrettuja eli sävyssä on myös punaista. Punainen ruska sisältää vihreää ja keltaista. Keltainen on vihertävää ja punertavaa. 

Valkoisuus ja harmaus

Vaaleita ja värejä käytetään yleisesti seinäpinnoissa, jotta tila vaikuttaa avarammalta ja etenkin pitkinä talvikuukausina moni kaipaa valoisuutta.

Värikartasta, luonnosta tai muusta ympäristöstä valittu yksittäinen sävy ei välttämättä toimikaan sisustuksessa, koska myös vaaleissa harmaan sävyissä on sävykkyyttä ja puhtausasteita, jotka voivat olla riitasoinnussa uuden sävyn kanssa.

Seinien maalaaminen saattaa käynnistää tarpeen muuttaa myös väliovien sävyä tai uuden torkkupeiton kaunis väri ei sovikaan muualle kuin vaatehuoneen hyllylle.

 Lämmin ja kylmä väri

Vaaleanharmaissa ja valkoisissakin väreissä on lämpimiä punertavan, oranssin ja keltaisen sävyjä sekä kylmempiä sinisen, violetin ja vihreän sävyjä, jotka saattavat aiheuttaa riitasointuja rinnakkain asetettuna.

Lämminsävyinen valkoinen saa yleisesti käytetyn maalarinvalkoisen näyttämään kylmältä.

Lämmin ja kylmä sävy rinnastettuna lisäävät toistensa värilämpövaikutelmaa

Myös valojen eri värilämpötilat aiheuttavat usein ei-toivottuja sävymuutoksia. Värivaikutelmista ja valon vaikutuksesta lisää seuraavassa blogissa.